lauantai 23. toukokuuta 2009

Tervetuloa



Ensi viikolla elämä on yhtä juhlaa. Luoksemme saapuu kauan odotettuja ja kaivattuja vieraita. Tuollainen pupuneiti istuukin nyt portaillamme tulevia vieraita tervehtimässä ja vastaanottamassa.

Tulevalla viikolla myös kuopuksemme täyttää vuoden, samana päivänä juhlitaan myös Mamman synttäreitä. Aika rientää nopeasti ja ajatuksissani palaan vuoden takaisiin aikoihin. Näinä päivinä hoidin turvonneita jalkojani vyöhyketerapeutilla, mittasin verenpaineita ja tikutin pissaa. Ja huolissani mietin, saisinko tällä kertaa synnyttää alateitse. Suuri toiveeni toteutui, vaikka monelta muulta usko taisi loppua. Tutuissa, turvallisissa käsissä oli hyvä olla luottavainen. Kiitos T., jutellaan pian lisää!

Luvassa on myös ylioppilasjuhlia. Ensi viikon jälkeen saamme myös perheemme kasaan, kun mieheni päättää lukuvuotensa koululaisten tavoin. Loma alkaa - meillä kaikilla... Juhlan paikka sekin. Myös leikkimökki on edennyt niin, että pääsemme tupaantulijaisia viettämään.

Ensimmäisen synttäripäivän lähestyessä, Tyyne päätti luovuttaa tuttinsa Tuttiritarille kuten isommat sisarukset olivat tehteen joskus aikaisemmin.
Paikallinen eletroniikkakauppa avasi ovensa ja tietenkin me olimme mukana todistamassa tapahtumaa koko Mikkelin kanssa. Suuren hetken koittessa neitokainen vain nukkui ja äiti joutui tutin Tutinkantajan laukkuun pudottamaan. Suurta haikeutta tämä luopuminen ei aiheuta, sillä Tyyne ei ole tutista koskaan välittänyt.

Kyllä oli Onnilla ja Siirillä ihmettelemistä, kun Tuttari luuli meidän olevan vain mökkeilemässä tällä seudulla. Ja ihmeissään oli myös ritari, kun kuuli meidän täällä nykyään asuvan. Tuttiritari siis jutteli meidän kanssamme, se oli hienoa se! Tapahtumassa vierailivat myös Muumipeikko ja Pikku Myy, jotka molemmat saivat lämpöiset halaukset.

Päivämme sisälsi myös retken maatalousoppilaitokseen, jossa vietettiin jokakeväistä tapahtumaa. Onni pääsi traktorin ja paloauton kyytiin ja Siiri kaupunkilaislapsen tavoin sekoitti hevosen ja lehmän... Tilalta ostin tomaatintaimia ja muutamia yrttejä pihalle istutettaviksi.

Tämä on kaikintavoin ikimuistoinen päivä! Kaksoset ovat ensimmäistä kertaa elämässään yökylässä. Mumma soitti juuri ja kertoi molempien nukahtaneen kiltisti. Katsotaan päästäänkö aamuun vai onko edessä yöllistä ajelua.

Iloa ja valoa, Noora

2 kommenttia:

Hannukka kirjoitti...

Mukava tapahtumia teillä!

Meillä oli aikeissa selviytyä Otavaan, mutta tällä kertaa jäi haaveeksi.

Noora kirjoitti...

Hei, kiitos viestistä, kiva kun kävit täällä! Tällä seudulla oli todellakin monenmoista tapahtumaa viikonloppuna.