Tämä saa nyt olla viimeinen osa tästä reissusta. Tässä sen näkee miten tapahtumaköyhää voi ihmisen elämä olla; lyhyestä reissusta saa aikaiseksi näin monta postausta.
Ostosten lomassa tapasimme myös rakkaita ystäviämme. Kiitoksia lähetämme majoituksesta ja maittavista aterioista! Siiri tapasi jälleen rakkaan I:nsa. On ihanaa nähdä, että sukulaissielujen ystävyys voi säilyä välimatkasta huolimatta ja leikki todellakin jatkuu siitä, mihin viimeeksi jäi.
Mielestäni tuossa kolmikkomme yöllisessä kuvassa on aitoa läheisyyttä. Pienellä on turvallista nukkua isojen sisarusten keskellä vieraassa paikassa, tuttujen käsien ympäröimänä. Majapaikkamme siis tarjosi meille kaikille makoisat unet. Vastavierailulle teitä kaikkia tass odotamme!
Halusin esitellä myös ostokseni Sadun kaupasta. Söpöt tossukat, servetit ja vauvalle virkattu helistin. Onnin leluille on hankittu lipasto, jonka vetimet vaihdan nyt uusiin sinipilkullisiin.
Matkamme sai nopean lopun, kun Tyyne sairastui keskenkaiken. Meillä on sairastettu nyt kaikki mahdollinen korvatulehduksista, vatsataudin kautta keuhkokuumeeseen ja koko perheen voimin. Hiihtolomaviikkoa käytetäänkin nyt sitten toipumiseen.
Ajatelkaa, täällä meilläpäin pitää sairaan lapsen kanssa mennä näytille neuvolaan saadakseen todistuksen kotonaolosta, puhelinsoitto ei riitä. Meillä tällainen vaatimus tarkoitti auton lainaamista sukulaisilta(emme omista kuin yhden ajopelin, jolla äiti oli töissä) jotta isä saattoi kiikuttaa oksentelevan, 39 asteen kuumeessa olevan lapsen sisaruksineen näytille. Ihmetellään sitten noiden tautien leviämistä! Itse kun pyrin katkaisemaan kierteen esimerkiksi sillä, että myös muut lapset ovat kotona, jos yksi sairastaa. Eikä tuo neuvolakäynti tarkoita sairaanlapsen tutkimista vaan ainostaan todistuksen kirjoittamista työnantajalle.
Ihmettelen sitä, että itse olen kykenevä arvioimaan oman sairaslomani tarpeen, mutta alaikäisten lasteni kohdalla en siihen pysty. Mielestäni ristiriitaista!
Mitenkäs tämä juttu nyt tällaiseen asiaan pompsahti? Pääasia kuitenkin on, että tälläerää näyttäisi siltä, että taudit on voitettu täälläpäin ja toivotaan ettemme kauheasti niitä eteenpäinkään siirtäneet!
Iloa ja valoa, Noora
3 kommenttia:
Moikka- luin kahteen kertaan neuvolan ohjeistuksen ja omat ajat muistuivat mieleeni...totta niin sitä maalaisjärkeä ei tässä(kään) asiassa täällä osata käyttää. Jos aikuinen vääntäytyy vo:lle, mutta että sairas lapsi lähdetään viemään näytille jossa ei häntä edes lääkäri tms tapaa vaan on kyse todistuksesta niin siinä saisi päättäjät raapia ohimoitaan :( mrr. Muuten teillä tuntunut olevan mukava viikonloppu !!
Moikka :)
Ihanat terveiset olit laittanut putiikki rannalla käynnistä.
ja olen samaa mieltä tästä työnantajan vaatimastasosta, kukahan äiti tai isä jäisi töistä pois lastensa varjolla ? No ei kukaan ei , ja se että olen eräänkin kerran vienyt sairasta lasta lääkäriin vain sen todistuksen tähden. sitä järkeä kun saisi joskus olla noilla päätöksen tekijöillä !
hauskaa viikonloppua :)
Anne: Tämä on todellakin tätä paikallista maalaisjärjen käyttöä! Ei todellakaan mikään valtakunnallinen vaatimus. Helpompaa siis olla itse sairaana ja hoitaa lapset kotona...
Wilhelmiina: Oli kiva tavata sinut ihan livenä! Hauska sattuma!
Lähetä kommentti