perjantai 26. kesäkuuta 2009

Raparperimehu



Sisustuskutsuilla minulle tarjottiin todella raikasta raparperimehua. Ohjetta itselleni pyytäessäni, ei minulla ollut aavistustakaan siitä, kuinka valloittavassa muodossa se minulle saapuisi. Tuo ihana Tilda-kortti siis kätkee sisäänsä maailman parhaan mehuohjeen, jota en paljastakkaan teille. Maistiaisia tarjoillaan kaikille kesävieraille. Ensimmäinen annos on parhaillaan valmistumassa.

Mehunohjeen tallennan luokkaan "erityisen tärkeät-reseptit" jo pelkästään sen kauniin ulkonäön tähden. Kiitos S.! On ollut mukava tutustua sinuun!

Erityisissä resepteissä on myös eräs mansikkaleivosten ohje, jonka olen vuosia sitten saanut potilaaltani. Vastavalmistuneena kätilönä yritin motivoida synnyttäjää jäämään sairaalaan lepohoitoon heikoin tuloksin. Tuolloin oli juuri mansikka-aika parhaimmillaan ja tuo tuleva äiti oli suunnitellut leipovansa sinä päivänä. Äkisti vointi vaatikin tarkempaa seurantaa osastolla. Katkerasti itkien hän joutui taipumaan lääkärin määräykseen.

Hyvin päättyneen raskauden ja onnellisen perhetapahtuman jälkeen sain osastolle kauniin kortin. Tämä synnyttäjä halusi selittää käytöstään antamalla näiden mansikkaleivosten ohjeen minulle. Ja täytyy myöntää, että ymmärrän häntä. Niin herkullisia ne leivokset ovat ja kovin suuritöisiä. Niiden tekeminen vaatii suunnittelua ja valmistelua etukäteen. Leivon näitä herkkuja kesäisin yhden ainoan kerran, mansikka-aikaan ja lämmöllä muistelen tuota perhettä.

Niin, elämä ei mene sunnitellun käsikirjoituksen mukaan koskaan. Kaikista vähiten kirjoitusta noudatetaan raskautta ja synnytystä koskevissa kohtauksissa. Toivottavaa tietysti olisi ettei näihin asioihin edes sellaista laatisi... Apua! UUUUuups!!! Lipsahti... Näitä vuorosanoja täytyy taas alkaa mieleen palauttelemaan.

Mehuista puheenollen tein jälleen iloisen löydön kyläkaupastamme. Olin lukenut aikaisemmin blogeista jo kuuluisuutta saaneesta ruotsalaisesta Seljankukkamehusta ja ihmeekseni löysin sitä myös kyläkauppamme hyllystä. Oivallinen janonsammuttaja tuokin näin helteellä. Ja jälleen sain muistutuksen siitä, että kyllä kyläkauppa aina yhden Tukkimiehen voittaa.

Lapsiakin vissiin pitäisi juottaa hirveästi näin kuumalla. Tämä helle ja siitä aiheutunut nestehukka ovat tehneet meidän kahdesta piltistä aivan kamalia riiviöitä, joista vieraamme ovat saaneet pientä esimakua. Huomenna heille tarjoillaan makoisaa raparperimehua ja toivotaan käytöksessä tapahtuvaa muutosta.

Iloa ja valoa, Noora

9 kommenttia:

marikan kirjoitti...

Hei, ethän sä nyt voi eka kehua mehureseptiä ja sitten pimittää ohjetta meiltä kaikilta lukijoilta, blääh...senkin rontti, no ei vaiskaan, vitsi vitsi...mut siis ihan tosi, et kuiteskin laittaisi reseptiä yleiseen jakoon? Kuulostaa herkulliselta.

Vekarus kirjoitti...

Jos se toimii, niin sitten ainakin se on pakko jakaa meidän muidenkin kanssa! Meillä kun on sekä kauhukaksikko että raparpereja omasta takaa!

Villa Elina kirjoitti...

Yhdyn edellisiin kirjoittajiin. Kuulostaa niin mehukkaalle reseptille.

Noora kirjoitti...

Enkös ollutkin vähän tylsä tyyppi! Ja postaus on aiheuttanut myös kamalaa juoruiluakin, joten ensi kerralla täytyy olla tarkempi sanavalinnoissaan! Mukavaa viikonalkua teille kaikille!

marikan kirjoitti...

Piti lukea ihan uudestaan sun postaus...juoruilua??? Niin siis, ootko sä siis rask...na ;)?

Ira kirjoitti...

Hei, ihan oikeestiko? ;)

Noora kirjoitti...

Voi kamala sentään, äitikin soittaa paniikissa. Kerrottakoon nyt kaikille ja julkisesti, että en ole raskaana. Onneksi kukaan ei enää pyydä mehureseptiä...

Mirva kirjoitti...

Ihania ostoksia. TUo koukusto on sellainen josta olen haaveillut, mutta mulla ei ole tilaa sellaiselle nyt eikä varmaan koskaan:)

marikan kirjoitti...

=)