torstai 12. maaliskuuta 2009
...Ovi narahtaa hiljaa, kun avaan oven terassille. Aamuauringon kultaiset säteet siivilöityvät läheisen koivikon läpi lämmittäen jo mukavasti paljaita käsivarsia. Tulee hellepäivä, ajattelen luoden katseeni siniselle taivaalle. On hiljaista muun perheen vielä nukkuessa. Ainoastaa hento linnunlaulu sekoittuu taustalla kuuluviin kaupungin ääniin. Aamukaste kastelee varpaani, kun hipsin lehteä hakemaan postilaatikolta. Hörpin tuoretta kahvia samalla kun avaan päivän lehden suunnitellen perheen yhteistä pyöräretkeä torikahvilaan...
Enää ei tarvitse haaveilla; se on totta nyt! Puutalomme suostui odottamaan meitä. Olen jo varaustautunut uusilla kumppareilla ja hempeällä Cath Kidstonin kahvimukilla suloisiin kesäaamuihin omassa talossamme -Saimaan sylissä alla huojuvien koivupuiden.
Iloa ja valoa, Noora
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Ihanat kumpparit ja muki!
Kuulostaa niin ihanalta! Olen onnellinen puolestanne, mutta ikävä teitä tulee...¨Pitäisiköhän hankkia samanlaiset kumpparit, koska omistahan muitakin samanlaisia kenkiä kuin sinä;)
Kumpparit ovat minustakin aivan ihanat. Mukeja minulla on kaksi ja olin jo ajatellut luopua niistä, mutta ilmeisesti mieleni on kääntynyt.
Hirmu ikävähän teitä kaikkia tulee, mutta välissähän on vain kilometrejä, ystävyys kestää pienen välimatkankin...
Aivan ihanat kumpparit!!! Ja onnea uuteen kotiin!
Kauniit kumisaappaat, Sinulla kyllä on silmää upeille kengille :)
-Ulla
Kiva kun olette jättäneet viestin itsestänne, kiitos! Tosiaan minun ihana kenkävarastoni vain kasvaa...
Aurinkoinen tervehdys! On sitten ihkut nuo saappaat ja muki. Onnea uuteen kotiin!
Lähetä kommentti