keskiviikko 26. tammikuuta 2011

vauhtivaunu



Tässä viimeisin ostokseni huutokaupasta. Nuo vanhat nukenvaunut ovat mielestäni hurmaavat. Olen näyttänyt teille jo aikaisemmin tuon kirppikseltä löytyneen opetustaulun, ja kertonut sen etsivän vielä paikkaansa. Nyt se sai mielestäni oivan parin itselleen; tunnelma ja väritys ovat yhtenevät.

Mutta nyt tuo pariskunta etsii yhdessä sitä paikkaa. Tällähetkellä ne sijaitsevat makkarissa, mutta haluaisin ne paraatipaikalle. Niin kovasti niistä molemmista pidän.

Kun se oikea paikka vielä odotuttaa itseään, saavat vaunut leikeissä silläaikaa kovaa kyytiä. Se, että äiti koittaa aarrettaan varjella, tekee juuri noista vaunuista ehdottomasti parhaat. Onhan tuo Selmakin päässyt toteamaan vauhdinhurmaa niissä.

Iloa ja valoa, Noora

11 kommenttia:

Vekarus kirjoitti...

Ihana pari!

Anonyymi kirjoitti...

Aivan mielettömät vaunut :D

Riitta kirjoitti...

Suloiset vaunut on!

Noora kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne tytöt! Ja ihanat talvipäiväterkut teille!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanat vaunut..mulla oli aikoinaan vähän ton näköset lastenvaunut munanpuolikkaiseksi niitä kutsuttiin, ja tytölle vaaleanpunaiset ja pojalle tietty vaaleansiniset...sellaiset vaneri vaunut, silloin pidin niitä olkkarissa ja laitoin pitsiä ja nukkeja sinne istumaan...

Sari kirjoitti...

Aivan unelmat ovat nuo vauhtivaunut. Uskon, että tyttöjä kiinnostaa, ketäpä ei!
Niin ja suuri kiitos edellisen postauksen tunnustuksesta. Olen otettu. :)

Noora kirjoitti...

Anja: Tuo munanpuolikas onkin oikein kuvaava nimi noille vaunuille.

Pitsinenäliina: Jään odottamaan sinun tunnustuksiasi...!

Anskuliini kirjoitti...

oijoi miten ihanat vaunut!!

Elina kirjoitti...

Hurmaavat vaunut olet huutanut:-)

Noora kirjoitti...

Anskuliini ja Villa Elina: Olen samaa mieltä! Hyvä huuto!

Senni kirjoitti...

Oih että. Ei kai tässä pysty muuta sanomaat <3