"Pupunkorva ja pupunkorva, ympäri..."
Pieni poikani on joutunut listalle, ja vielä mustalla kirjoitetulle. Hän ei osaa nimittäin rusettia. Kaikki muut osaavat paitsi Onni ja eräs toinen poika, selitti sisko. Ne jotka osaavat ovat punaisella ja ne, jotka eivät ovat mustalla.
Mitä sanoa tuolle pienelle ihmiselle, joka tuskissaan nakkisormillaan yrittää harjoitusnauhaa vääntää pupunkorville? Yhdessä saimme kaksi onnistunutta suoritusta aikaiseksi illan aikana. Luulen, että pieni mies sai hieman takaisin sitä menetettyä itsetuntoa onnistuneista suorituksista.
Yritin kysyä millaisia muita listoja eskarin seinillä on. Onko siellä listaa kuperkeikan taitajista tai hyvistä leikkikavereista, ystävällisistä tovereista? Ei, vain lista sormistaan taitavista.
Millä perusteella päiväkoti pitää tällaista listaa erotellen jyvät akanoista. Eikö opettajalla muuten pysy rusettia vielä harjoittelevien lasten nimet mielessä. Epäilen, että lapsia varten listaa tuskin tarvitsee pitää.
Miksi siis opetella kyseistä taitoa? Ei siksi, että oppisi solmimaan napparit itse tai kiinnittämään luistimensa. Vain ja ainoastaan siksi, että oma nimi olisi punainen.
Hei haloo, mulla on kyllä kasvatustieteen opintoja 15 opintoviikkoa suorittuna, mutta tähän opetusmenetelmään tai sen taustalla olevaan teoriaan ei minun tietotaitoni riitä. Perheemme toinen eskarilainen, se jonka nimi on jo punainen, oli aidosti pahoillaan näiden kahden taitamattoman pojan puolesta. Mitä sitten jos Onni onkin ainut musta? Ei ole jos se on äidistä kiinni! Tämä äiti opettaa rusetin samanaikaisesti vaikka sille toisellekin pojalle.
Huomenna on muutama sananen sanottavana, kun lapsiani päiväkodista haen. Mielenkiintoista on kuulla perustelut tuolle LISTALLE ja sen käyttötarkoitukselle.
Jos muuta ei tänään opittu, niin ainakin se, että tästä perheestä tulee vielä jonain päivänä maailmanparhaat pupunkorvien tekijät, yksi täti voi meitä mestareita nujertaa!
Minkäslaisia kokemuksia teillä on, millaisia ajatuksia tämä teissä herättää?
Iloa ja valoa, Noora
