Tyttöjen asut

Tässä punajuuri-vuohenjuustokiekkojen paistamisen lomassa tulin näyttämään tyttöjen aattoasut, joista jo aikaisemmin kerroin.

Olin ajatellut jotain tylliunelmaa, mutta pääduinkin sitten näihin velyyrimekkoihin. Näillä on varmasti meillä enemmän käyttöä. Menevät kivasti ihan päiväkodissa mukanatulleiden, väreihin sopivien leggareiden kanssa. Toisaalta luulen, että asuista tulee myös juhlavat, kun niihin yhdistetään oikeanlaiset asusteet.

Aivan varmasti ne ovat ainakin mukavat päällä, mikä on tärkeintä niillä pakkasilla, mitä aatoksi on ennustettu. Joulu taidetaan viettää ihan sisätiloissa.

Taatelikakut ovat paistettu ja nyt on viimeinen kiekkopelti uunissa. Täytyy mennä vartioimaan, etteivät kärtsähdä. Toivotan mukavia jouluvalmisteluita teille!

Iloa ja valoa, Noora

Jouluviikko

Ihana, rauhallinen hetki sattui keskelle päivää. Sain paketoitua päiväkotiin tädeille lahjat kiitokseksi kuluneesta syksystä. Purkitin viimeiset sinapit kylänaapureille joulutervehdyksiksi. Keitin hyvät kahvit ja syttelin kynttilät.

Jouluviikko.

Lahjat on hankittu. Siivous on tehty. Kuusi on koristeltu. Huomenna alkaa pitkä joululoma.

Taatelikakku tekemättä, lahjat paketoimatta, punajuurikiekot paistamatta.

Ja nyt heräsi Selma pihalla!

Iloa ja valoa, Noora

Ostoksia verkkokaupoista

Näin joulun alla on tullut tehtyä paljon ostoksia erilaisten nettikauppojen kautta. Toisesta kaupasta kermakakkutyynyä, toisesta leimasimia, kolmannesta liinoja sekä vaatteita.

Nettiostaminen on minulle vielä varsin uutta, ja olenkin aina pyrkinyt asioimaan oikeiden ihmisten kanssa, sillä arvostan hyvää palvelua. Ensimmäisiä ostoksia tein verkosta ehkä noin viisi vuotta sitten. Tuolloin suosikkikaupastani lähetettiin aina ostosten mukana pieni juttu; pilkkuservetit tai ruusukortti kiitoksena tilauksesta. Lähetyksen paketointiin oli myös aina kiinnitetty erityishuomiota. Persoonaton ostaminen sai siten jonkinlaiset kasvot.

Viime aikaisia ostoksia purkaessani, olen ihmetellyt niiden tylsyyttä. Nykyiset lähetykset sisältävät vain pahvia ja muovia, ei hyvänjouluntoivotusta saatikka sitten polkkakarkkeja tai silkkipaperia, ei kiitosta tilauksesta tai asiakkaan huomioimista. Kauniiden nettisivujen ilmeen haluaisin jatkuvan lähetyksen mukana kotiini asti.

Tässä menneellä viikolla tajusin Siirin kasvaneen ulos juhlamekostaan. Mekosta, jonka tilasin Sadulta Villa Harmoniesta. Sen mukana tuli muuten polkkakarkkeja lapsille (jotka äiti söi) ja, mekko oli kauniisti paketoitu!!!

Tiesin, että Porvooseen on hiljattain avattu uusi lastenvaatekauppa Sevelyn, jonne soitin. Ja Charlotan tyyliin täysin luottaen sain mekot niin Siirille kuin Selmallekin. Asia hoitui ilman kiertelyä kaupungilla, suit sait sukkelaan. Seuraavana päivänä posti toi paketin.

Ja katsokaa pakettia! Ihana! Kaunis! Tyylikäs! Aivan kuin itse kauppakin ja sen vaatteet. Käykääpä kurkkaamassa!

Niin, meidän tyttötrio pukeutuu jouluna rennosti; väreinä harmaa maustettuna puuteriroosalla ja lilalla.

Tiedättekö, tilasin verkkokaupasta myös kattolistoja. Jostain syystä en odottanyt lähetykseltä mitään, en silkkipaperia tai pilkkukortteja. Mutta silti listat ovat paikoillaan (!) ja katto on valkoinen.

Iloa ja valoa, Noora

Pienen tytön elämää

Täällä me pidellään pakkasta, Tyyne ja minä sekä Selma tietysti. Jos tuo pakkanen ei pian lauhdu, meillä ei kohta ole enää niin kovin kivaa...

Tyyne on 2-vuotias omantiensä kulkija. Syö nakkeja, kun on nälkä kello 11: "Anna mulle ruokaa tänne heti!" Ja silloin on ruokaa annettava, oli se valmista tai ei. Tosin nakkeja meillä on aina varalla.

Tyyne leikkii mielellään päiväkotia. Komentaa sujuvasti Pupua, kaksosia, Aapoa, Oskaria ja Tuija-vauvaa. Kokoajan on leikkiessä kiire ja paljon on touhua.

Tyyne ei pelkää tonttua, joka ikkunan takana vakoilee ovatko lapset kilttejä. Uhkailu lahjoittajäämisestä ei auta, lahjonta on ainut keino saada hänet ruotuun, edes jonkinlaiseen. Meillä on aina varalla tikkareita.

Tyyne puhuu koko päivän taukoamatta ja maksimissaan metrin päässä minusta. Ei ole väliä vastaako kukaan tai kuunteleeko kukaan tai onko puhe oikeaa, Tyyne vain puhuu ja on äänessä. Koska ulkona on pakkasta, ei Selmaa voi nukuttaa ulkona rauhassa Tyyneltä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Selma saa rauhaa nukahtaa, koskaa Tyyne puhuu vieressä ja imettää vauvaansa.

Kuvassa Tyyne puhuu kännykkään. Mukana menossa on aina myös kassi ja paljon papereita. Puhuessaan hän huokailee syvään ja pyörittelee silmiään. Puhuu "koruista" ja tekee merkintöjä papereinsa ja huokailee jälleen. Lohdullista on kuitenkin se, että mukana on myös tuo nukke-rassu, tosin nytkin hautautuneena papereiden alle.

Tyyne laskee sujuvasti vaikka kuinka pitkälle, osaa aakkoset, laulaa ja tanssii.

Mutta Pekka Pouta, lauhduta se pakkanen, jooko! Ja Joulupukki, laske niiden päiväkerhojen ikärajaa...

Tyynestä toiseen lapseeni. Kuulin tänään, että pojallani on niin hyvä itsetunto, että pienen samurain tavoin hän tulee elämässään pärjäämään. Se on parasta mitä olen kuullut! Juuri siihen olen pyrkinyt. Eilen nukahtaessaan hän sanoi tulevansa Suomenmestariksi jaliksessa, jääkiekossa, sählyssä, formuloissa, jääpallossa... "Sinä olet jo mestari, kultaseni," vastasi hänen äitinsä siihen.

Nyt jäätelöä, sillä kaikki nukkuvat- myös Typy!

Iloa ja valoa, Noora

Jouluinen viikko

Tähän päättyvään viikkoon on mahtunut paljon jouluista puuhastelua, tohinaa ja touhua. On ihmetelty Mamman luona pikkujouluissa ikkunasta, kun tonttu vilahteli saunan takana.

Tässä koko serkuskatras, joka hetkeksi saatiin samaan paikkaan.

Poikkesin myös tunnelmallisen Kenkäveron pappilan yötapahtumassa.

Kotiinviemiseksi lämmintä leipää. Luultavasti myös Selman paketista löytyy aattona suloinen lammas.

Olemme myös ehtineet leipomaan pipareita. Meillä ne leivotaan aina Paraisten piparkakkujen ohjeella. Mielestäni piparit ovat parhaita taikinana, mutta lapsille ne kovasti maistuivat.

Meillä jouluun kuuluu myös sinapin valmistus. Kuvassa näkyvä sipappijauhepurkki on 20 vuotta vanha ja sisältää sen Mumman kuuluisan sinapin ohjeen. Nykyisissä purkeissapa ei enää ole tätä herkkusinapin ohjetta, jota salaisuutena varjellaan.

Purkit saavat vielä koristeet ylleen ja sitten ovat valmiita hyvänjouluntoivotuksia.

Viikko huipentui joulukukka ja -kranssi-iltaan, kun joukko naisia kokoontui meille. Glögin ja ihanan joulumusiikin tahdissa syntyi ihastuttavia jouluisia hyasintti- ja amaryllisasetelmia ja puksuskransseja. Paljon perinteitä sisältävään jouluuni syntyi tänään uusi perinne, sen verran mukavaa puuhaa tuo yhdessä puuhastelu oli.

Kiitos tytöt käynnistänne, oli mukavaa viettää kanssanne jouluinen hetki!

Viikko on ollut niin täynnä ohjelmaa etten ole blogeissannekaan ehtinyt piipahtamaan. Nyt minulla onkin monen monta luukkua avattavani teidän joulukalentereistanne. Sinne siis!

Rauhallista illanjatkoa ja iloa alkavaan viikkoon!

Iloa ja valoa, Noora

Uusin Molly

Minun on pitänyt näyttää tämä Tampereen ostokseni jo aikoja sitten. Tunika on kuitenkin ollut niin kovassa käytössä, että aina se on ollut joko pidossa tai pyykissä tai odottamassa silittämistä. Mutta nyt se on tässä!

Käytin Selman puolivuotiskuvassa Tampereella samassa kuvaamossa missä muutkin lapset on kuvattu. Kuvausmatkalle pääsin kuitenkin lähtemään hyvissä ajoin, joten minulla oli aikaa kierrellä kauppoja. Katsastin Stockan joulujutut, moikkasin Virpiä ja ihastelin Kukkaikkunassa.

Oudon tunnelman vallitessa työnsin nukkuvaa lasta vaunuissa kaupasta toiseen. Kaikki oli niin tuttua ja kaikki oli ennallaan. Oli täysin luontevaa moikkailla tuttuja työkavereita aivan kuin olisimme viime viikolla juuri nähneet. Olisin voinut ihan hyvin hypätä bussiin ja ajaa kotiin.

Kuvat Selmasta onnistuivat hyvin ja mikä tärkeintä kävin myös Miiran luona keskustan Putiikissa. Odd Mollyja oli taas ihana valikoima, ja päädyin tuohon ylläolevaan. Tunikan väri, johon olen suorastaan jumittunut, tulee aika hyvin esiin tuossa salamalla otetussa kuvassa. Malli on kiva ja kirjailut suloiset.

Olen käyttänyt paitaa paljon ja ostokseeni olen erittäin tyytyväinen. Putiikissa olisi ollut kaiken muun lisäksi myös ihana Mollyn pipo, jota en kuitenkaan sillä hetkellä raaskinut ostaa. Että jos joko Miira tai Joulupukki luette tämän, voisin lisätä sen listalleni. Löytyisiköhän sitä vielä? Täytyy kilauttaa kaverille...

Iloista pikkujouluviikonloppua!

Iloa ja valoa, Noora

Taloja ja tunnelmia

Tehdäänpä kurkistus Huldan Huoneen joulutunnelmiin.

"Porsaita äidin oomme kaikki..."

"Pikkuinen tonttu se hyppeli näin, jalassa tossut väärinpäin..."

"Lahjat peittyy kääröihin..."

Siihen loppui minun joululaulutuntemukseni ja ehkä myös aikani sekä mielikuvitukseni. Joululauluja on kuitenkin lisää luvassa viikonloppuna, kun sukumme kokoontuu perinteisiin pikkujouluihin jälleen. Mamman luona tarjoillaan 30 herkkusuulle itsetehdyt jouluruuat lanttulaatikoista rosolleihin.

Ohjelmaakin on perinteisesti aina ollut. Milloin Heinähattu ja Vilttitossu-teatteriesitys, jonain vuonna hauskoja leikkejä, joihin osallistuvat niin aikuiset kuin lapsetkin. Tälle vuodelle ohjelma on vielä auki, mutta eiköhän jotain kivaa vielä keksitä.

Punaisen saunan takaa on pikkujouluissa nähty myös tontun vilahdus ja vilkutus. Tontun nähneet lapset ovat näkemisenarvoisia ja ne ilmeet ovatkin tallennettuina. Hiippalakin jättämiä jalanjälkiä käydäänkin sitten saunareissulla ihmettelemässä.

Lumista loppuviikkoa toivotan teille kaikille kurkistelijoille!

Iloa ja valoa, Noora