torstai 30. joulukuuta 2010

Vapaapäivänä


Pyhien väliin mahtui sujuvasti yksi retkipäivä. Suuntasimme siis Porvooseen. Tosin edellisenä iltana vaihteluakaipaavana ihmisenä olin jo valmis lähtemään perheen kanssa niin Ruotsinlaivalle kuin kaupunkimatkalle Köpikseenkin, jonnekin pois kotoa.

Koska ideani eivät saaneet kannatusta muissa perheenjäsenissä, päädyin Porvooseen. Onhan sekin poissa kotoa olemista ja joulun karistamista jaloista sekä tarkoittaa hyvää seuraa ja ostoksia.


Olen kertonut teille jo aikaisemmin tehneeni ostoksia Sevelynistä, mutta nyt pääsin paikalle ihastelemaan uutukaisen kaupan ihanuuksia ja kaunista esillepanoa. Täydellinen paikka tehdä ostoksia pikkuväelle.

Ostosten lomassa tein pikkuisen myös töitä Charlotan kanssa. Voinkin ilokseni kertoa, että Huldan Huoneessa järjestetään pian Uuden Vuoden arpajaiset 100 tuhannen kurkistajan kunniaksi. Ja yllätys, yllätys arpajaisvoitto liittyy noihin suloisiin purnukkarivistöihin, jotka komeilevat tuolla kuvassa kaupan hyllyillä ja pian myös Huldiksen hyllyillä.

Mutta ennenkuin pistetään arpajaiset pystyyn, esittelen myös ostokseni tuolta ja toisaalta, jotain siis lapsille, mutta myös itselleni löysin.

Matkaseuralaiselle kiitos ja loistavalle, paikalliselle guidelle myöskin!

Iloa ja valoa, Noora

torstai 23. joulukuuta 2010

Hyvää Joulua


Hyvää Joulua teille kaikille, jotka Huldan Huoneessa olette vierailleet!

Käynnistänne on ollut paljon iloa. Siitä lämmin kiitos!

Iloa ja valoa Jouluunne, Noora

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Juhlan kunniaksi



Juhlan kunniaksi myös tuolit pukeutuvat parhaimpiinsa.
Tänään uskaltauduin vain hieman uusia huppuja sovittamaan.

Illan ohjelmassa on pöytäliinojen silitystä, lämpimiä voileipiä ja glögiä.

Lähellä ollaan jo;
läheisiä saapuu matkojen takaa,
jouluisia piipahtamisia ovella,
sukulaisvierailuja.

Joulu tuoksuu ja tuntuu jo!

Iloa ja valoa, Noora

tiistai 21. joulukuuta 2010

Tyttöjen asut



Tässä punajuuri-vuohenjuustokiekkojen paistamisen lomassa tulin näyttämään tyttöjen aattoasut, joista jo aikaisemmin kerroin.

Olin ajatellut jotain tylliunelmaa, mutta pääduinkin sitten näihin velyyrimekkoihin. Näillä on varmasti meillä enemmän käyttöä. Menevät kivasti ihan päiväkodissa mukanatulleiden, väreihin sopivien leggareiden kanssa. Toisaalta luulen, että asuista tulee myös juhlavat, kun niihin yhdistetään oikeanlaiset asusteet.

Aivan varmasti ne ovat ainakin mukavat päällä, mikä on tärkeintä niillä pakkasilla, mitä aatoksi on ennustettu. Joulu taidetaan viettää ihan sisätiloissa.

Taatelikakut ovat paistettu ja nyt on viimeinen kiekkopelti uunissa. Täytyy mennä vartioimaan, etteivät kärtsähdä. Toivotan mukavia jouluvalmisteluita teille!

Iloa ja valoa, Noora

maanantai 20. joulukuuta 2010

Jouluviikko



Ihana, rauhallinen hetki sattui keskelle päivää. Sain paketoitua päiväkotiin tädeille lahjat kiitokseksi kuluneesta syksystä. Purkitin viimeiset sinapit kylänaapureille joulutervehdyksiksi. Keitin hyvät kahvit ja syttelin kynttilät.

Jouluviikko.

Lahjat on hankittu. Siivous on tehty. Kuusi on koristeltu. Huomenna alkaa pitkä joululoma.

Taatelikakku tekemättä, lahjat paketoimatta, punajuurikiekot paistamatta.

Ja nyt heräsi Selma pihalla!

Iloa ja valoa, Noora

perjantai 17. joulukuuta 2010

Ostoksia verkkokaupoista


Näin joulun alla on tullut tehtyä paljon ostoksia erilaisten nettikauppojen kautta. Toisesta kaupasta kermakakkutyynyä, toisesta leimasimia, kolmannesta liinoja sekä vaatteita.

Nettiostaminen on minulle vielä varsin uutta, ja olenkin aina pyrkinyt asioimaan oikeiden ihmisten kanssa, sillä arvostan hyvää palvelua. Ensimmäisiä ostoksia tein verkosta ehkä noin viisi vuotta sitten. Tuolloin suosikkikaupastani lähetettiin aina ostosten mukana pieni juttu; pilkkuservetit tai ruusukortti kiitoksena tilauksesta. Lähetyksen paketointiin oli myös aina kiinnitetty erityishuomiota. Persoonaton ostaminen sai siten jonkinlaiset kasvot.

Viime aikaisia ostoksia purkaessani, olen ihmetellyt niiden tylsyyttä. Nykyiset lähetykset sisältävät vain pahvia ja muovia, ei hyvänjouluntoivotusta saatikka sitten polkkakarkkeja tai silkkipaperia, ei kiitosta tilauksesta tai asiakkaan huomioimista. Kauniiden nettisivujen ilmeen haluaisin jatkuvan lähetyksen mukana kotiini asti.

Tässä menneellä viikolla tajusin Siirin kasvaneen ulos juhlamekostaan. Mekosta, jonka tilasin Sadulta Villa Harmoniesta. Sen mukana tuli muuten polkkakarkkeja lapsille (jotka äiti söi) ja, mekko oli kauniisti paketoitu!!!

Tiesin, että Porvooseen on hiljattain avattu uusi lastenvaatekauppa Sevelyn, jonne soitin. Ja Charlotan tyyliin täysin luottaen sain mekot niin Siirille kuin Selmallekin. Asia hoitui ilman kiertelyä kaupungilla, suit sait sukkelaan. Seuraavana päivänä posti toi paketin.

Ja katsokaa pakettia! Ihana! Kaunis! Tyylikäs! Aivan kuin itse kauppakin ja sen vaatteet. Käykääpä kurkkaamassa!

Niin, meidän tyttötrio pukeutuu jouluna rennosti; väreinä harmaa maustettuna puuteriroosalla ja lilalla.

Tiedättekö, tilasin verkkokaupasta myös kattolistoja. Jostain syystä en odottanyt lähetykseltä mitään, en silkkipaperia tai pilkkukortteja. Mutta silti listat ovat paikoillaan (!) ja katto on valkoinen.

Iloa ja valoa, Noora










tiistai 14. joulukuuta 2010

Pienen tytön elämää


Täällä me pidellään pakkasta, Tyyne ja minä sekä Selma tietysti. Jos tuo pakkanen ei pian lauhdu, meillä ei kohta ole enää niin kovin kivaa...

Tyyne on 2-vuotias omantiensä kulkija. Syö nakkeja, kun on nälkä kello 11: "Anna mulle ruokaa tänne heti!" Ja silloin on ruokaa annettava, oli se valmista tai ei. Tosin nakkeja meillä on aina varalla.

Tyyne leikkii mielellään päiväkotia. Komentaa sujuvasti Pupua, kaksosia, Aapoa, Oskaria ja Tuija-vauvaa. Kokoajan on leikkiessä kiire ja paljon on touhua.

Tyyne ei pelkää tonttua, joka ikkunan takana vakoilee ovatko lapset kilttejä. Uhkailu lahjoittajäämisestä ei auta, lahjonta on ainut keino saada hänet ruotuun, edes jonkinlaiseen. Meillä on aina varalla tikkareita.

Tyyne puhuu koko päivän taukoamatta ja maksimissaan metrin päässä minusta. Ei ole väliä vastaako kukaan tai kuunteleeko kukaan tai onko puhe oikeaa, Tyyne vain puhuu ja on äänessä. Koska ulkona on pakkasta, ei Selmaa voi nukuttaa ulkona rauhassa Tyyneltä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Selma saa rauhaa nukahtaa, koskaa Tyyne puhuu vieressä ja imettää vauvaansa.

Kuvassa Tyyne puhuu kännykkään. Mukana menossa on aina myös kassi ja paljon papereita. Puhuessaan hän huokailee syvään ja pyörittelee silmiään. Puhuu "koruista" ja tekee merkintöjä papereinsa ja huokailee jälleen. Lohdullista on kuitenkin se, että mukana on myös tuo nukke-rassu, tosin nytkin hautautuneena papereiden alle.

Tyyne laskee sujuvasti vaikka kuinka pitkälle, osaa aakkoset, laulaa ja tanssii.

Mutta Pekka Pouta, lauhduta se pakkanen, jooko! Ja Joulupukki, laske niiden päiväkerhojen ikärajaa...

Tyynestä toiseen lapseeni. Kuulin tänään, että pojallani on niin hyvä itsetunto, että pienen samurain tavoin hän tulee elämässään pärjäämään. Se on parasta mitä olen kuullut! Juuri siihen olen pyrkinyt. Eilen nukahtaessaan hän sanoi tulevansa Suomenmestariksi jaliksessa, jääkiekossa, sählyssä, formuloissa, jääpallossa... "Sinä olet jo mestari, kultaseni," vastasi hänen äitinsä siihen.

Nyt jäätelöä, sillä kaikki nukkuvat- myös Typy!

Iloa ja valoa, Noora