keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Tyttöjen reissu


Olemme kotiutuneet muutaman päivän reissulta. Viikonloppua vietettiin veljen pojan synttäreiden merkeissä Espoossa, josta puksuttelimme junalla Siirin ja Selman kanssa Tampereelle muun perheen matkatessa kotiin. Ja voi, miten kivaa meillä olikaan!

Matkan tarkoituksena oli se, että Siiri sai jälleentavata ystävänsä. On muuten metkaa nukkua oman kotinsa naapurissa ja ihmetellä sitä vierasta, joka keittiössäni hääräilee viitsimättä suojata istuttamaani runkosyreeni pupuilta.

Siiri vietti ihanat päivät ystävänsä kanssa leikkien ja vierekkäin nukkuen. Nyt pitäisi kuulema saada scype-yhteydet kuntoon, jotta juttuja voisi jatkaa.


Ihan niikuin vanhoina hyvinä aikoina, tein minä taas Piian kanssa ostosretken. Oli niin mukavaa yhteistuumin hypistellä ja hörpötellä. Vaikka tapaamisesta oli aikaa, oikean ystävän kanssa voin minäkin Siirin tavoin jatkaa siitä mihin jäätiin. Kiitos Piia!

Ensimmäinen retkikohteemme oli Virpin My Coutry Home. Kauppa oli jälleen täynnä kaikkea kaunista ja koskettavaa sekä palvelu loistavaa. Selma sai kaipaamansa ruokatauon ja äiti ihanuuksia, joista lisää seuraavassa postauksessa.


Usean viikon ajan olen etsinyt itselleni uutta puseroa, paitaa tai tunikaa löytämättä mitään. Päätin etten väkisin rupea mitään lindex-kappahl-paitaa vain uutuuden viehätyksestä päälleni tunkemaan. Ja nyt kun kerran Tampereella olimme, tiedätte mikä oli retkemme seuraava etappi. Ja niin saatiin yläosan etsiminen päätökseen. Putiikki Rannalla ei pettänyt-
tosin tiesin sen jo sinne mentäessä.

Olin niin tyytyväinen, että pystyin säästämään pienet pennoseni niiltä tusinatuotteilta. Nyt sain hankittua vaatekappaleen, johon oikeasti olen tyytyväinen.

Väri on taas kerran vanha tuttu. Mitä sitä turhaa vaihtamaan, jos on kerran hyväksi havaittu. Hunkydory merkkinäkin jo tutuksitullut. Mutta malli on vaihteeksi hivenen niukkalinjaisempi tunikamallien sijaan. Ja katsokaa noita yksityiskohtia. Erityisesti rakastuin noihin hihansuihin. Ihanaa ovat myös etumuksen laskokset, jotka ihan kuin toisivat tässäkin vartalossa esiin sitä kadonnutta vyötäröä. Lisäksi takana on hauska, rikkonainen helma.
Tuliko teille nyt siis selväksi, että tuo paita on ihastuttava vaatekappale?!

Piian ja minun retkiimme on aina kuulunut tärkeänä osana myös herkuttelu. Sekin hoitui viereisessä bistrossa varsin mainiosti ostosten lomassa. Sekä ruokaillessa, että ostoksilla mukanaolleille lapsille löytyi viihdykettä ja tarvittaessa myös kaitsijoita, joten sain sovitella rauhassa vaatteita.

Joudun ehkä pian tekemään uuden matkan Putiikkiin, sillä se roosanvärinen (!), pieni ja suloinen samettisohva tahtoisi varmasti tulla meille...

Iloa ja valoa, Noora

8 kommenttia:

Riitta kirjoitti...

Olipa varmasti pienillekin mukava tuollainen tyttöjen reissu.
Tuo tunika on tosiaan kaunis! Sukulaispoika muutti Tampereelle äskettäin ja heti tuli mieleeni josko nyt olis aihetta sinne suuntaan matkustella ja päästä ensi visiitille tuonne putiikkiin.
Mukavaa viikonlopun odottelua sinulle :)

Noora kirjoitti...

Riitta: Siiri tosiaan oli elementissään reissussa. Nyt sulla tosiaan onkin syy mennä Putiikkiin visiitille ja voitaishan me sitä yhteisreissuakin suunnitella taas!
Keväistä viikonloppua myös sinne!

Mirka kirjoitti...

Oi miten suloinen paita! Ehkäpä sielä putiikissa täytyy myös itse joskus vierailla :)

Noora kirjoitti...

Kuten kerroinkin, niin tykkään paidasta itse myös. Olet oikeassa Mirka, siellä kannattaa käydä!

Piia kirjoitti...

Ihanan paidan löysit!! Voisitteko muuttaa tänne, niin voitaisiin tehdä useammin noita kivoja reissuja ja tietenkin tavata useammin!! ;))

Noora kirjoitti...

Vaihtoehtoja oli Piia aika monta, mutta tuohon päädyin lopulta ja tyytyväinen olen. Ne sun ostamat housut olivat myös tosi kivat!

Mitäköhän vastaisin tuohon kysymykseen... :0

Reissuja ja romantiikkaa kirjoitti...

Ompa mielettömän upea paita ja todellakin nuo hihansuut( mitä maksoi ?? ) Putiikki Rannalla on ihana paikka ja viereinen Bistro P & H enemmän kuin viihtyisä paikka. Kyseisen Bistron pitäjillä on muuten Tampereen keskustassa kahvila Cafe Le Famille, mielestäni Suomen ihanin kahvila. Tarjonta, miljöö ja ennenkaikkea palvelu kohdillaan. Tervemenoa Tampereelle leidit. Virpin County Homea ja Kantriinaa unohtamatta.

Noora kirjoitti...

Paita oli ihan liian kallis, en uskalla edes kertoa. Mutta uskon sen maksavan itsensä lopulta takaisin! :)

La Famillekin on tuttu paikka ja aikaisemmin ihan suosikki kahvila-lounaspaikkani. Sen sijaan tuo mainitsemasi Kantriina on aina jättänyt minut kylmäksi kaikesta kauniista huolimatta. Visiitit siellä kaikkien vuosien aikana voi laskea yhdenkäden sormilla.

Kiva, että piipahdit täällä reisullasi!