tiistai 3. marraskuuta 2009

Pimeys, kylmyys, tylsistyminen...

Nyt jos voisin, käpertyisin mieluusti täkin alle Muumien tavoin ja heräisin vasta kun kevätauringonsäteet kutittaisivat nenänpäätä. Jouluksi voisin kyllä herätä muutamksi päiväksi. Tuntuu siltä, että nukkua voisin aina vaan eikä mikään oikeastaan huvita. Illat työpäivien jälkeen ovat hirvittävän lyhyitä, aina vaan on pimeää. Koti on kaaoksen vallassa ja pyykkivuori vaan kasvaa, sen valloittamiseen minusta ei nyt vaan ole.

Tähän aikaan vuodesta iskee myös se kaukokaipuu. Koska mitään pitempiä, lämpimämpiä matkoja ei ole tiedossa, tyydyn katselemaan lentokoneiden kulkua koneelta.. Ajattelen ihmisiä lentokentällä; kiireisiä bisnesmiehiä, jotka kiiruhtavat viimeiseen koneeseen ehtiäkseen illaksi koteihinsa perheidensä luokse. Perheitä matkajännityksen vallassa, lentoemoja täydellisissä kampauksissaan. Istun ruudun ääressä ja mietin, olisiko ihanaa lähteä Köpikseen ostoksille ystävän kanssa vai menisinkö mielummin ratsastusvaellukselle Norjaan? En tiedä miksi en saa laitettua tuota linkkiä tähän tekstiin, mutta jos haluatte tunnelmoida, käykää katsomassa www.flygradar.nu. Miten se sanonta meneekään, että pitää nauttia matkalla olosta eikä odottaa ainoastaan perillepääsyä, tai jotain vastaavaa...

Onneksi tiedossa on se sunnittelemamme ostosmatka, joten pientä lähdöntunnelmaa on kuitenkin ilmassa. Nyt vain tarvitsemme lisää kanssamatkustajia, jotta reissu toteutuu. Lähtekäämme siis joukolla hakemaan piristystä Tampereen valoista!

Iloa ja valoa, Noora

10 kommenttia:

Kesäkukka kirjoitti...

Samoissa puhdittomissa tunnelmissa eletään täälläkin :(
Ehkä se tästä lähtee nousuun vielä!

taburetti kirjoitti...

Voi, myös täällä lähtisin niiin mielelläni pienelle matkalle..pimeyden lisäksi koko perheemme sairastaa kunnos flunssaa, ei laisinkaan mukavaa...

Mutta näillä on nyt vain mentävä eteenpäin .. onneksi tulossa on joulun aika.
jaksamisia!!
Jaana

Pieni Pitsinenäliina kirjoitti...

Totta, pitää nauttia matkalla olosta. Itse vedän tällä hetkellä voimia matkasta kohti joulua. Uusimmassa Toivekoti ja Puutarha -lehdessä Hemma hos Ada och Emilin Sanna sanoi, että joulun odottaminen on melkein tärkeämpää kuin itse juhla ja niin se tahtoo olla itselläkin. Kun joka päivä miettii pieniä näpertelyjä, pipertelyjä ja askarteluja niin kummasti pysyy virkeämpänä. Jos vain möllähdän sohvalle niin silloin se väsy vasta iskeekin. :) Mutta ostosmatkan odottaminen on myös iso asia, josta saan virtaa! Toivottavasti saadaan bussi täyteen!

Helmi kirjoitti...

Jos lähtisit piristymään ostosreissulle Müncheniin :) Vastahan minä olen yhdeksän vuotta asunut täällä Saksassa, mutta ei taida olla sitten sinua kiinnostava matkakohde...? ;) Iloa kaamokseen ja hauskaa Tampereen reissua! terkuin mallu

Ira kirjoitti...

Saman väsymyksen ja mikään ei huvita -fiiliksen kanssa painitaan myös täällä... Olen sanonut samoin, voisin mennä talviunille ja herätä keväällä. Niin ja se joulu, voisi käväistä hereillä ja taas krooh...

Noora kirjoitti...

Mallu! Ihanaa, että olet tänne löytänyt. Tiedät varsin hyvin, että kovasti mielelläni sinne tulisin... Mulla on sulle asiaa, täytyy yrittää jaksaa spostia kirjoittaa.

Ja te kaikki muut; kiitos, myötätunnostanne, onneksi siis muillakin on samankaltaisia tunnelmia. Yritetään siis jaksaa!

Siru kirjoitti...

Jaksamista ja iloista mieltä tulin toivottelemaan!
Blogissani on sinulle haaste ja tunnustus :)

Outi Loimaranta / White Country kirjoitti...

Noora, en olekaan vähään aikaan blogiisi kurkannut, mutta nyt täällä taas. :-) Hauska kuulla, että kirjani Sata ihanaa asiaa joulukuussa -lista on sykähdyttänyt! Olen itse listojen ja pienten asioiden vaalija, noihin kirjaamiini asioihin joulu minusta on erinomaisesti tallentunut.

Marja kirjoitti...

Hei olettekos te huomenissa suuntaamassa Tampereelle päin?!

Noora kirjoitti...

Marja hei, valitettavasti reissumme ei sitten toteutunutkaan. Emme saaneet riittävästi porukkaa kasaan, jotta bussimaksu olisi ollut kohtuullinen. Olisi ollut kiva nähdä! Yritän muutenkin palata tähän blogimaailmaan tämän tervetulleen tauon jälkeen, ehkä jo heti huomenna...