tiistai 18. elokuuta 2009
Harjoituksia
Lapset ovat kolmatta päivää harjoittelemassa viereisessä päiväkodissa, sillä paluuni työelämään lähenee uhkaavasti. Onni ja Siiri ovat vallan innoissaan pääsystään päiväkotiin ja pikku-Tyynenkin toinen päivä oli mennyt jo ilman kyyneleitä. Katsotaan miten tänään... Jokatapauksessa alkuun ja vastaanottoon on perheemme kovasti tyytyväinen. Töihin on mukavaa mennä, kun tietää lasten viihtyvän.
Rauhallisen aamukahvihetkeni jälkeen huomaan hakeutuvani avoimen ikkunan äärelle kuulostelemaan. Kurkistelen viereisen koivikon läpi, josko vilausta näkyisi. Vaan puiden lehdet peittävät näkyvyyden päiväkodin pihalle, pystyn ainoastaan kuulemaan riemunkiljahduksia. Kukaan ei ainakaan itke ikäväänsä, jatkan siis sänkyjen petaamista. Tyynyä asetellessani näen pienten kasvojen jättämän yöllisen painauman tyynyliinassa, yöpaitaa taitellessani huomaan sen tuoksuvan niin tutulta - niin rakkaalta. On ikävä. Huomaan jälleen hakeutuvani ikkunaan, josko pieni vilahdus näkyisi...
Autio koti tuntuu kovin tyhjältä ilman lapsia. Siivoaminenkaan ei huvita, kun kukaan ei ole jaloissa häärimässä. Vielä kaksi tuntia ja sitten voin hakea heidät kotiin!
Iloa ja valoa, Noora
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Voimia äidille harjoitteluun!
Kiitos Vekarus, juuri äiti tässä niitä voimia tarvitseekin...!
Oi voi...siitä onkin aikaa kun minun lapsukaiset olivat siinä iässä. Lapset kasvavat niin nopeasti, omani ovat jo toinen jalka aikuis iässä..huh huh.
KIITOS! Ole´n tosi ilionen voitostani ja palkinto on aivan ihana! Postileiman huomattuani tuli hieman suomi ikävä...vanhempani ovat kotoisin Mikkelistä ja itsekin olen syntynyt siellä.
Kaikkea hyvää sinnepäin!
T. / Anne
Kiitokset myös täältä ihanasta paketista!
<3
Ihanaa että lapset ovat saaneet mukavan päiväkodin :) muista tuon ajan myös kuin eilisen päivän kun kyynelsilmässä päiväkodin ovesta aamuisin lähdin, ei kärsinyt vilkaista taakseen :).
Huomenia kaikille!
Anne ja Kesäkukka; kiva, että paketit ovat päässeet perille ja mukavaa jos niistä oli iloa teille!
Ja toinen Anne, seuraavaksi jännitetään sitten äidin uutta työpaikkaa...
Lähetä kommentti