tiistai 20. tammikuuta 2009

Kuvia tuotteista











Monet ovat kaivanneet kuvia myytävänä olevista tuotteista. Koska haluan tuotevalikoimani vaihtuvan mahdollisimman nopeasti, en pidä suurta tavaravarastoa. Tästä syystä en ole laittanut tuotekuvia Huldan Huoneen sivuille. Uusia tuotteita tulee myyntiin jatkuvasti ja näin asiakaskuntani mielenkiinto kutsuja kohtaa säilyy- toivottavasti.

Tässä nyt muutamia kuvia tällä hetkellä varastossa olevista tuotteista. Tähän väliin täytyy mainita, että saan aivan ihania Tangent-pöytä-ja matkaradioita syötävän suloisissa kevätväreissä. Niistä kuvia myöhemmin.

Jos olet kiinnostunut jostain tuottesta tai sisustuskutsujen järjestämisestä, otathan ystävällisesti yhteyttä minuun.

Iloa ja valoa, Noora

perjantai 16. tammikuuta 2009

Kevättä ilmassa




Tämän mielenkiintoisen viikon päätteeksi saimme nauttia ihanasta auringon paisteesta ja kirpakasta pakkasesta. Lapset kokeilivat ensimmäisen kerran luistimia läheisen järven jäällä, joten nyt ollaan taas yksi askel lähempänä NHL:ää. Tällä hetkellä meillä on ainoastaan yhdet hokkarit, joita kaksoset sitten vuorotellen kokeilivat. Nyt kysyisinkin, sattuisiko kenenkään kaapin perukoilta löytymään tälle meidän "kiira korvelle" luistimia, että saataisiin tuo piruetti pyörimään oikein vauhdikkaasti?

Perjantai-illan kruunasi parturikäynnin jälkeinen koko perheen yhteinen kauppareissu markettiin. Tarkoituksenamme oli hakea Siirille uusia hiuspompuloita ja Onnille Cars-auto palkinnoksi hienosti menneestä parturireissusta. Tietenkin koko Länsi-Tampere oli lähtenyt viikonlopun ruokaostoksille samaan aikaan meidän kanssamme.

Ruokaostosten lomassa jouduimme käyttämään yhden lapsen wc:ssä, rauhoittamaan kaksi eriaikaista 3-vuotiaan uhmakohtausta ja kantamaan 7-kuukautista hikistä ja huutavaa lasta kainalossa. Marketissa oli samaan aikaan meidän kanssamme myös ne priimuskasvattajat, jotka soivat katseitaan kun retuutin rimpuilevaa poikaa pois leluhyllyltä. Väestöliiton julkaiseman lapsen Kiukkukirjan onnellisena omistajana tiedän näidenkin kohtausten taas vain vahvistaneen lapsieni pärjäämistä tässä julmassa maailmassa!

Vanhemman naisen etuillessa meitä juustotiskillä, kysyi Siiri kirkkaalla ja kuuluvalla äänellä: "Äiti, onko toi nainen juntti?" Hän sai myöntävän vastauksen kysymykseensä. Lopulta kävi niin, että se pikkuauto vaihtuikin autorataan, niitähän tarvitaan aina...

Mielenkiintoinen päivä on tulossa huomenna, kun Siiri aloittaa "Harrastuksen". Meillä on ensimmäinen balettitunti! Vihdoin myös hänellä on harrastus kuten on Iidalla ja kaikilla muillakin. "Bravo!" sanoi myös opettaja, kun ilmoitin Siirin ryhmään.

Nyt minua odottaa Kopparbergin alkoholiton siideri ja Polly-pussi( kyllä ruotsalaiset osaavat!) sekä eilinen Teho-osasto. Tästä alkaa mukava viikonloppu!

Iloa ja valoa, Noora

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Katsaus




Tässä vielä mukavia joulunalusmuistoja Mikkelistä, missä olimme viettämässä joulua perinteiseen tapaan. Tapasimme sukulaisia ja ystäviä, söimme hyvin ja vietimme aikaa perheen kanssa. Lapsista oli ihanaa kun oli paljon ihmisiä ympärillä. Enojen kanssa Tapanina tehty jäämäki ja nuotio varsinkin olivat hienoja juttuja, joulupukista nyt puhumattakaan.

Pikaisesti ehdin poikkeamaan ennen aattoa Kenkäveron pappilassa sekä Tertin kartanossa, jotka molemmat olivat todella kauniita jouluisissa asuissaan. Molemmat ovat paikkoja, joissa suosittelen ehdottomasti poikkeamaan jos Itä-Suomessa satutte liikkumaan kesällä tai talvella.

Uuden Vuoden juhlat jäivät meiltä väliin lasten sairastuttua. Juhlistimme tapahtumaa kuitenkin muutamalla raketilla ja racletella. Vilkutuksia vaan sinne Sveitsiin, olitte ajatuksissamme P., T., A. & A. kun juustolla kuorrutimme herkkuja esimerkkinne mukaan!

Loman aikana ehdimme poikkeamaan vielä kyläilemässä Espoossa ja Helsingissä. Loppiaiseksi saimmekin pikaisen ylllätysvieraan, joka toi mukaan mieluisia uutisia.

Nyt juhlat on juhlittu ja tänään alkoi arki! Voi sitä hiljaisuutta kun kaksoset olivat päiväkodissa ja mies töissä. Tyyne ja minä keitimme ison kupillisen kahvia ja siitä nautiskellen luin lehden kannesta kanteen rauhassa. Kun on vain yksi lapsi aamupala seurana, rauha on taattu!

Nyt ajattelin jatkaa kirjojen lukemista kun koti on hiljentynyt. Minulla oli kesken aivan toinen kirja siihen saakka kunnes mieheni sattui näyttämään lahjaksi saamaansa kirjaa Rakkaudella, Hynynen. Luin kolumnin salibandyn pelaajista (tunnen muutaman!) huvittuneena ja siirryin samantien Hynysen ajatuksiin naisesta ja krääsä symboliikasta. Kaikkea muuta kuin pastellisävyjä ja maalaisromantiikkaa, puhdistavaa luettavaa!

Tätä kirjoittaessani huomaan ajattelevani, että Hynynen saisi mahtavan kolumnin kevätesikko kuvistani ja päätän olla julkaisematta sitä. Olen ollut aina sitä mieltä, että Hynynen on MIES, Jone Nikulakin tulee hänen jälkeensä... Mitäköhan oma kaljupääni puuhailee...!

Iloa ja valoa, Noora

lauantai 20. joulukuuta 2008

Joululahjavalvojaiset



Olen saanut tänään paljon aikaan. Hankin suurimman osan lahjoista tänään, paketoin ne ja vielä illalla Siirin kanssa tonttuilimme ne perille. Tehokasta! Yhden kassin ehdin kiiressä hukkaamaan. Toivottavasti sen on löytänyt joku, jolla olisi hyvää tahtoa sen verran, että olisi palauttanut sen tavaratalon kassalle. Se selviää huomenna.

Vaikka itsellä on joulutunnelma hukassa edelleen, tuntuu Siiri saaneen tunnelmasta hyvin kiinni. Hän pukee aamulla ensimmäisenä tonttuhatun päähänsä ja kulkee juhlamekossa ja kiiltonahkakengissä koko päivän joululauluja tapaillen. Tosin välillä tämä joulujännitys saa aikaan sen, että veljen kanssa syntyy riitoja hyvin pienistä asioista. Tuntuu siltä, että äiti saa jatkuvasti olla erotuomarina ja vähän väliä otetaan puhelua Korvatunturille nukkekodin peruuttamiseksi. Koska tämä julma uhkailu ei saa aikaan toivottua muutosta käyttäytymisessä, on pitänyt siirtyä seuraavalle asteelle- lahjontaan!

Nyt kun kaikki riitapukarit ovat unten mailla, on aika nauttia rauhasta ja hörpätä glögiä isän tänään alkaneen pitkän joululoman kunniaksi. Huomenna perheemme lähtee isovanhempien luokse joulun viettoon.

Iloa ja valoa, Noora

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Porsaita äidin oomme kaikki...


Tällaisia suloisia pikkupossuja meidän omat porsaat vievät päiväkodin tädeille kiitokseksi tästä syksystä. Possut ovat Huldan Huoneesta ja muu tilpehööri Sadulta Villa Harmoniesta, minne teimme retken Tyynen kummitädin kanssa tänään. Kiitoksen tädit ovat todellakin ansainneet, sillä sekä lapset että vanhemmat ovat olleet hoitoon todella tyytyväisiä. Äidillä on ollut hyvä olla kun on tiennyt lasten viihtyvän hoidossa. Lämmin kiitos!

Kiitokset myös sekä Sarille että Sirulle kutsujen järjestämisestä viime viikonloppuna. Mukavaa oli vierailla teidän luonanne Mikkelissä ja Jyväskylässä. Sain tavata paljon mukavia ihmisiä ja Huldan Huonekin sai mukavan vastaanoton.

Olen lähdössä pian juhlimaan valmistuvia kätilöitä perinteiseen yhdistyksemme järjestämään tilaisuuteen. Se on yksi varma merkki lähestyvästä joulusta. Muuten se joulutunnelma tuntuu olevan hieman hukassa. Kaikki lahjatkin ovat vielä ostamatta. Minun on siis tonttuiltava ahkerasti tulevana viikonloppuna! Tulisiko se joulutunnelma, jos soittaisi sitä Anna Hanskin perinteistä joululevyä kuten on tehty perheessämme liki 20 vuoden ajan. Aivan varmasti, vai mitä Sami?!

Iloa ja valoa! Noora

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Putiikki Rannalla-mallisto





Putiikki Rannalla mallisto on valmistettu Suomessa lähikäsityönä 100% pellavasta. Mallistossa on tällä hetkellä ruokatabletti, ruokaliina sekä tyynyjä. Osassa tyynyistä on käytetty isoäidin pitsilakanoiden pitsejä, jotka ovat vuosikymmeniä vanhaa käsityötä.

Mallistoon voit halutessasi teettää myös brodeerauksen omien toiveidesi mukaan. Ruokaliinaan saat brodeerattua esimerkiksi nimikirjaimet. Tyynyjä saat myös ilman tekstiä yksivärisinä.

Suomalainen käsityö on erinomainen lahja mm. hääpareille. Pienille lapsilla voit teettää oman nimikkotyynyn vaikka kastelahjaksi. Tulossa myös ihana lastenvaatemallisto.

Tämä kaikki saatavana nyt myös Huldan Huoneesta.

Maailman ihanimmat työkengät


Muutama päivä sitten sain aivan ihastuttavan paketin My Country Home: in Virpiltä. Tämän suloisen paketin avattuani, sain esiin kengät, joita olin toivonut lähes vuoden! Tähän lähes vuoden ajanjaksoon mahtui myös toinen kenkäpakkomielle. Nimittäin ne harmaat, villaiset Uggit. Nyt olen siis kaksien ihastuttavien kenkien onnellinen omistaja. Ennen näitä molempia hankintoja mieheni on kuullut lauseen: " Enää ikinä en tarvitse yhtään mitään, jos saan nämä...!" Ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että Mamma ne popot sitten lopulta kustansi...

Uggit ovat käytössä osoittautuneet hieman hankaliksi, sillä kenkien koko on 2 numeroa liian suuri siitä syystä, että en saanut Suomesta yksinkertaisesti pienempää kokoa. Kaksien pohjallisten ja kaksien villasukkien kanssa hiihtelen niillä pitkin katuja lastenvaunuja työntäen. Käy hikiliikunnasta!

Sen sijaan näillä kengillä askel kevyt on ja mieli huoleton!

Iloa ja valoa tähän harmaaseen päivään, Noora