sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Vanhan lumoissa



Löysin vanhan aarteen korurasiastani tässä eräänä päivänä. Rintakorun muistan saaneeni Mammalta päästyäni peruskoulusta. Korun taakse on kaiverrettu "Muisto Tyynelle, Hels. sot. par. 16.5.1918" Tyyne-Mummo oli siis äitini mummo.

Olin kovin onnellinen tästä löydöstäni, olin jo melkein unohtanut sen olemassaolon. Niinpä päätin, että meidän Tyyne tulee korun saamaan, kun aikanaan peruskoulunsa on saanut loppuun.

Tuo vanha koru sai muutenkin silmäilemään kotiamme. Esillä on paljon esineitä, jotka ovat suvun perintöä. Hopeinen kannu on rippilahjani, mutta siihen on myös kaiverrettu "EV 28.5.58" Tai ylioppilaslahjaksi saamastani rannerenkaasta löytyy myös Mamman ja Papan hääpäivä. Myös tinakannu kaapin päällä on osa sukumme historiaa kuten myös uimataidosta saamani Vaarin palkintolautaset. Osasin jo silloin arvostaa noita vanhoja esineitä, mutta varsinkin nyt, omien lasteni myötä ajattelen niidenkin liittävän meidät johonkin laajempaan.


Tänään lehdessä huomasin ilmoituksen yrityksestä, joka saapuu kaupunkiimme ostamaan kultaa. Huomasin ajattelevani, että sinne ne sukujen kalleudet menevät rahan nyt puhuessa. Kaappeja ja korurasioita tyhjennetään rahankiilto silmissä.

Vaikken itse noita vanhoja koruja tällä hetkellä juuri käytä, en ikinä voisi kuvitella kuitenkaan niistä luopuvani. Katson niiden olevan osa perheemme tarinaa, ja niiden myötä myös lapseni tulevat osaksi sitä ne saadessaan sekä esineiden tarinan aikoinaan kuullessaan. Tästä syystä olen myös halunnut suosia sukumme vanhoja nimiä lasteni nimiä valitessani.

Tämmöisiä sunnuntaijorinoita tänään. Kaksoset lähtivät Vaarin kanssa jalkapallo peliin. Tyyne on käynyt sairaalassa hieman ahdistukseen apua hengittelemässä ja minä olen supistellut välillä ihan kipeästikin. Mutta ei vaan tainnut tänäänkään syntyä, katsotaan mitä huominen tuopi tullessaan.

Huomenna on suuri päivä, kun Onni menee (tod.näk. pienimuotoiseen lahjontaan ja kiristykseen joudumme turvautumaan) MP:n jalkapallokouluun enonsa ja jopa äitinsä (!) jalanjälkiä seuraten. Perinteethän velvoittavat myös täten!

Aurinkoista sunnuntai-illanjatkoa kaikille! Ja lomalaisille nautinnollisia hetkiä!

Iloa ja valoa, Noora

5 kommenttia:

Kesäkukka kirjoitti...

Kaunis koru ja mukavaa, että on säilynyt tallessa.

Tsemppiä ja kaunista alkavaa viikkoa!

Anne kirjoitti...

Moikka-
minä pidän sinulle peukkuja ja varpaitakin..jännittää jo kovasti kun odotan koska ilouutisen kuulen :) Tsemppiä matkaan !

Noora kirjoitti...

Kiitos Kesäkukka, mukavaa viikonalkua myös Sinulle!

Anne: Peukaloita ja varpaitakin tarvitaan varmasti, joten pidä vaan pystyssä kokoajan, kiitos siitä! Lupaan kyllä ilmoittaa, kun ilmoitettavaa on, toivottavasti pian!

Pieni Pitsinenäliina kirjoitti...

On se vaan hienoa, että vaalit suvun vanhoja aarteita ja niihin liittyviä tarinoita.

Täällä myös jännitetään milloin h-hetki koittaa! Uutisia odotellessa... :)

Krista kirjoitti...

Nuo tuollaiset aarteet ovatkin niitä kalleimpia aarteita!

Tsemppiä tulevaan ponnisteluun ;)